Meillä alkoi siis arki. Ihan mukavaa vaihtelua Japanin byrokratian juoksuhiekassa rimpuilun jälkeen. Pee lähti Tohokun yliopistolle kursseilleen ja suomipoika jäi kotiäijäksi. Kauaa sitä ei levätä jaksa, joten kävin ensimmäisellä juoksulenkillä Sendaissa. Arvaan, että ihan kaikki eivät usko, joten laitan alle viedä yhden kuvan ja avaan tuon harjoituksen julkiseksi (huom. linkki). Muuten on mukavaa seutua, mutta asumme Kitayama -kukkulan rinteillä, joten maasto on joko ylä- tai alamäkeä. Ihan noin huonossa kunnossa en sentään ole, ja matkaan osui myös kahdeksat punaiset liikennevalot. Eikä täällä ole tapana kävellä (eikä juosta) niitä päin. Joo, pelkkiä selityksiä.
