Meillä alkoi siis arki. Ihan mukavaa vaihtelua Japanin byrokratian juoksuhiekassa rimpuilun jälkeen. Pee lähti Tohokun yliopistolle kursseilleen ja suomipoika jäi kotiäijäksi. Kauaa sitä ei levätä jaksa, joten kävin ensimmäisellä juoksulenkillä Sendaissa. Arvaan, että ihan kaikki eivät usko, joten laitan alle viedä yhden kuvan ja avaan tuon harjoituksen julkiseksi (huom. linkki). Muuten on mukavaa seutua, mutta asumme Kitayama -kukkulan rinteillä, joten maasto on joko ylä- tai alamäkeä. Ihan noin huonossa kunnossa en sentään ole, ja matkaan osui myös kahdeksat punaiset liikennevalot. Eikä täällä ole tapana kävellä (eikä juosta) niitä päin. Joo, pelkkiä selityksiä.
Suomipoika on vuorotteluvapaalle päästetty vain aavistuksen yli nelikymppinen äijä, joka on matkoillaan ajautunut Sendaihin. Vaimon tutkiessa neljän vuoden takaisen luonnonkatastrofin sosiologisia vaikutuksia, suomipoika ihmettelee Japanin ilmiöitä ja arjen ratkaisuja. Huhti-toukokuun tutkiskelemme Nipponia tsunamin melko pahoin runtelemassa Yamamotossa, tunnin paikallisjunamatkan päässä Sendaista etelään.
7. lokakuuta 2014
Tänään se sitten tapahtui
Kuten hyvä ystäväni useampaan otteeseen arveli - Pee lähtee töihin ja Tee jää lepäilemään. Pysäytä hiiren osoitin kuvan päälle, niin löydät hieman tarkennusta. Kuvat ovat ensimmäistä lukuunottamatta meidän parvekkeelta räpsäisty.
Tunnisteet:
asunto,
jonottaminen,
juoksu,
linja-auto,
Polar Flow
Sijainti:
Sendai, Miyagin prefektuuri, Japani
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei toi "Pysäytä hiiren osoitin kuvan päälle" toimi mobiilisti :(
VastaaPoistaKiitti, Jessica, tiedosta. Pitää ottaa yhteyttä herra Googleen, että laittaa tuollaisen perustoiminnon kuntoon myös mobiilisti. Ilmeisesti pitää sitä päivitystä odotellessa lisätä kuvatekstit.
VastaaPoista